sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Organisaation avoimuus

Tällä kertaa käsittelen aihetta avoimuus organisaation kannalta. Avoimuus on välttämätöntä organisaation toiminnassa, kommunikaatiossa, päätöksenteossa ja niin edelleen. Ilman riittävää avoimuutta ei voi syntyä luottamusta. Luottamus ja avoimuus ovat oleellisia ominaisuuksia työnteon ja työyhteisön toiminnan kannalta - niillä on selkeä yhteys työntekijöiden käyttäytymiseen. Luottamuksen lisäksi avoimuutta pidetään yhtenä organisaation tärkeimmistä arvoista.

Organisaation täytyy pitää huoli avoimuuden toteutumisesta. Johdolla ja esimiehillä on suuri vastuu tiedonkulun avoimuudesta. Organisaation hierarkiassa työn tekemiseen vaikuttava tieto kulkee ylhäältä alas ja tiedonkulussa tulee huomioida sen tarpeellisuus sekä mahdolliset rajoitteet esimerkiksi tietosuojan osalta.

Työyhteisön toimintaan vaikuttaa ylhäältä tulevan kommunikaation lisäksi työyhteisön yleinen ilmapiiri ja valmius avoimeen keskusteluun myös yksilötasolla. Työntekijöiden tulee voida puhua avoimesti keskenään etenkin työsuoritukseen vaikuttavista asioista. Työntekijät voivat yksilötasolla vaikuttaa suotuisan ja tasapainoisen ilmapiirin sekä työyhteisön sisäisen luottamuksen syntymiseen. Yhteisö vaatii kuitenkin koneen lailla toimiakseen jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa.

Itse olen havainnut työnjohdon ja alaisten toimimattoman viestinnän aiheuttavan suuren loven työmoraaliin. Myrkyllinen ilmapiiri ei innosta työntekijöitä toimimaan parhaalla tavalla. Tältä voidaan välttyä, kun kitkaa aiheuttavista asioista keskustellaan ajoissa ja ihmissuhteista työyhteisössä pidetään huolta. Pelkkä kommunikaation ja avoimuuden puute voi aiheuttaa ongelmia, vaikka muuten todellista vikaa yhteisössä ei olisikaan.

Jos itse vielä päädyn esimiestehtäviin, aion omalta osaltani pitää huolen, että tiedonkulku on avointa ja yhteisö pysyy ajan tasalla tarvittavista asioista. Esimiehenä on hyvä viettää aikaa myös työntekijöiden kahvihuoneessa välittömän keskustelun aikaansaamiseksi. Työpaikalla järjestettävät kokoukset ovat myös oiva tilaisuus avata keskustelua asioista. "Mitä vähemmän on salaisuuksia, sitä paremmin me voimme", todetaan Ekonomilehden artikkelissa 'Rohkeus ja avoimuus - yrityksen tärkeät arvot'.  Työyhteisössä täytyy pyrkiä kontrolloimisen sijaan luottamukseen pohjautuvaan hyvinvointiin.

Linkki Ekonomilehden artikkeliin: http://www.ekonomilehti.fi/rohkeus-ja-avoimuus-yrityksen-tarkeat-arvot/

perjantai 12. helmikuuta 2016

Ensimmäinen postaus

Tervehdys. Olen pian valmistumassa oleva julkishallinnon ja juridiikan tradenomiopiskelija. Tällä postauksella avaan ensimmäisen blogini. Blogissani käsitellään aihetta johtajuus nykyajan digitalisoituneessa toimintaympäristössä. Alustaksi valitsin Blogger-palvelun. Minulla ei ole aiempaa kokemusta bloggaamisesta, mutta tämä alusta vaikutti tarpeisiini sopivalta ja käyttöliittymältään riittävän selkeältä.

Sosiaalisen median kanavilla on aina oma käyttötarkoituksensa ja niin on myös blogilla. Esimerkiksi eniten käyttämääni some-palveluun Facebookiin verrattuna bloggaamisen tarkoitus ei ole niinkään sosialisoida, vaan usein tuottaa materiaalia henkilökohtaisesta näkökulmasta, jopa päiväkirjamaisessa muodossa. Moni käyttääkin tänä päivänä blogia sisällön tuottamiseen mm. omista harrastuksistaan ja elämäntavoistaan. Osa some-palveluista taas perustuu melkein puhtaasti vain kuvien (Instagram) tai videomateriaalin (Youtube) julkaisemiseen.

Yrityksen näkökulmasta katsottuna johtamisviestintää voidaan helpottaa some-tyyppisellä  intralla tai esimerkiksi blogilla. Yrityksen koko vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten viestintä tapahtuu ja suuri ihmisjoukko onkin usein helpompi tavoittaa sähköisesti kuin kasvotusten. Blogi soveltuu hyvin esimerkiksi yleisten tiedotteiden julkaisuun. Sähköinen viestintä ei kuitenkaan tarjoa joissain tilanteissa vaadittavaa henkilökohtaisuutta, etenkään blogin kohdalla.

Itse käyttäisin blogia esimiestyössä juurikin tiedotteiden ja muun hyödyllisen informaation julkaisuun. Blogi voisi toki toimia myös henkilökunnan halutessa yhteydenottokanavana, vaikkakin kasvotusten lähestyminen on tehokkaampaa. En usko, että tuottaisin sisältöä videomuodossa. Video voi olla persoonallisempi ja spontaanimpi tapa, mutta tiedonvälitys tekstinä on kevyempää ja helpompaa.